Mietteitä digitalisaatiosta

Viimeisen blogikirjoituksen aika! Tässä kirjoituksessa käydään pintaraapaisulta läpi mitä on data ja sen käyttöä liiketoiminnassa. Data on yksinkertaisimmillaan tietoa ja yrityksen tulisi osata kerätä, käyttää ja analysoida tätä tietoa. Näin saadaan tehokasta liiketoimintaa. Yrityksessä käytetään tietoa monella eri alueella ja eri tavoin. Kuva 1: Unsplash Digijalanjälki Kaikesta mitä teet netissä jää jälki eli jotain tietoa jonnekin, tätä kutsutaan digijalanjäljeksi. Jokainen meistä, joka käyttää millään tavalla nettiä jättää jälkensä, halusi tai ei. Tietoa kerätään esim. hakukoneilla ja sen historialla, evästeillä ja ihan vain sillä mitä itse nettiin julkaiset. Omaan digijalanjälkeen voi siis toki vaikuttaa. Netistä on kuitenkaan lähes mahdotonta poistaa kaikkea tietoa pysyvästi. Tieto on luultavasti levinnyt jo jonnekin rekisteriin tai tietojärjestelmiin. Tämä on yksi syy miksi aina kannattaa tarkkaan miettiä mitä nettiin pistää. Ei voi tietää kuka sen sieltä löytää ja mihin sitä k...

  Tässä tekstissä käsitellään digimarkkinointia ja tarkemmin vaikuttajamarkkinointia. Markkinointihan on jokaiselle tuttu käsite ja törmäämme erilaisiin markkinoinnin tyyleihin väistämättä ihan päivittäin. Se on yksinkertaisuudessaan sitä, kun yritys pyrkii saamaan tuotteilleen tai palveluilleen näkyvyyttä ja sitä kautta myyntiä. Digimarkkinoinnin pyrkimys on täysin sama mutta se tapahtuu digitaalisilla alustoilla. Digimarkkinointi voidaan jakaa inbound ja outbound markkinointiin. Outbound- ja Inbound-markkinointi Outbound- markkinointi on enemmän perinteisempi markkinointitapa. Siinä keskitytään kampanjointiin ja se on tuotekeskeistä, keinoilla tavoitellaan asiakasta. Outbound on lyhytnäköisempää ja nopeampaa, siinä tuloksia odotetaan nopeammin. Outbound- markkinointiin kuuluu muun muassa TV mainonta, suoramarkkinointi, messut, puhelinmyynti ja vastaavat tavat. Inbound- markkinointi on asiakas- ja kohderyhmäkeskeistä. Sen idea on saada asiakas itse tulemaan myyjän luokse ja keskei...

Meille kaikille alkaa olemaan entistä yleisempää tehdä ostoksemme kotisohvan ääreltä. Miksi ei? Jos ostokset voi tehdä mihin kellon aikaan tahansa, saada kotiovelle asti, aikaa ja vaivaakin säästyy sekä ei tarvitse pettyen huomata kaupassa tyhjää huutavaa hyllyä, kun netistä sen löytää varmasti jostain. Kuva 1: Unsplash Verkko-ostamisen kehitys ja koronapandemian vaikutus Suomessa Vaikka verkko-ostaminen on ollut kovassa nousussa, on kuitenkin varmaan selvää, että korona-aika on vauhdittanut sitä entisestään. Postin tutkimuksen mukaan koronapandemia kasvatti verkko-ostamista suomalaisilla jopa 30 prosentilla ja valtaosa arvioi ostavansa verkosta tulevaisuudessa enemmän kuin nykyisin. Lisäys näkyy etenkin ikäihmisillä, joille digitalisaation maailma on ollut aiemmin melko vieras käsite. He ovat kuitenkin osittain pakon edessä joutuneet sopeutumaan uusiin metodeihin, kun maailmalla on valinnut sulkuja ja rajoituksia. Jotkut ovat valinneet verkon turvallisuuden vuoksi. Meille nuorille ai...

  Tervetuloa lukemaan tämän viikon postausta ja taas pääsemmekin mielenkiintoisen aiheen pariin! Tässä postauksessa päästään tutustumaan tekoälyyn ja sen tulevaisuudenkuvaan. Tekoäly on varmasti kaikille tuttu termi ja kohtaammekin sitä jo paljon päivittäin, ehkä ihan huomaamattammekin. Mutta mitä on arkielämässä kohtaamamme tekoäly, mihin kaikkeen se saattaa tulevaisuudessa kyetä? Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen, se tarkoittaa koneen kykyä käyttää ihmisälyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista ja luomista. Tekoälyn muotoja ovat muun muassa erilaiset ohjelmistot kuten kasvojen- ja äänentunnistus järjestelmät, hakukoneet, kuvan analysoinnin työvälineet ja virtuaaliset avustajat. Näiden lisäksi on jo nyt yleistymässä olevat itseohjautuvat autot ja ihmismäiset robotit. Arkielämässä kohtaamme näitä paljon ja tässä on muutama esimerkki sellaisista tekoälysovelluksista: -Kohdennettu mainonta, perustuen...